12.4.2019 16:29 Suomen Koripalloliitto ry:n varsinainen liittokokous järjestetään lauantaina 27.4. klo 10 alkaen Dipolissa, Espoon Otaniemessä (Otakaari 24, Espoo). Valtakirjojen tarkastus alkaa samassa paikassa klo 9.30.
Kyseessä on ensimmäinen uusien toimintasääntöjen mukainen liittokokous. Koripalloliiton toimintasääntöihin hyväksyttiin viime syksynä muutoksia, joiden tavoitteena on lisätä seurojen edustusta liiton päätöksenteossa, yksinkertaistaa ja lisätä läpinäkyvyyttä liiton päätöksenteossa. Liittovaltuusto sekä vanhanmallinen liittokokous korvattiin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvalla seurojen kokouksella eli uudella liittokokouksella.
Kokouksessa käsitellään Suomen Koripalloliiton toimintasääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat:
Näitä sääntöjä ensimmäisen kerran sovellettaessa valitaan liittohallituksen puheenjohtaja kolmeksi toimintavuodeksi ja liittohallituksen yhdeksän jäsentä siten, että heistä valitaan arvalla kolme kolmeksi, kolme kahdeksi ja kolme yhdeksi toimintavuodeksi. Kaksi liittohallituksen varajäsentä valitaan vaalilla, jossa eniten ääniä saanut varajäsen valitaan ensimmäiseksi varajäseneksi kahdeksi toimintavuodeksi ja toiseksi eniten ääniä saanut toiseksi varajäseneksi yhdeksi toimintavuodeksi.
Liittokokouksessa seuralla on yksi varsinainen ääni ja yksi lisä-ääni kutakin koripallolisenssiä kohti, kuitenkin enintään 200 ääntä. Äänimäärä lasketaan seuran viimeksi päättyneen toimintavuoden maksettujen koripallolisenssien perusteella.
Seura voi nimetä liittokokoukseen korkeintaan neljä edustajaa, joista yksi käyttää seuran koko äänimäärää. Kukin edustaja voi edustaa vain yhtä seuraa ja seuran edustajalla tulee olla seuran antama valtakirja, jossa ilmoitetaan, kuka edustajista käyttää äänivaltaa. Äänioikeus on seuralla, joka on maksanut edellisen toimintavuoden jäsenmaksunsa. Liittohallituksen jäsenillä sekä liiton kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiinsa muillekin henkilöille.
Liittokokouksen materiaalit on lähetetty jäsenseuroille perjantaina 12.4.2019. Tiedustelut tarvittaessa office@basket.fi.
Erityisesti junioripeleissä katsojilla on suuri merkitys nuorten pelaajien pelikokemukselle, itsetunnolle ja jopa urheiluharrastuksen jatkumiselle. Entiset huippupelaajat ja nykyiset korisvanhemmat muistuttavat, kuinka tärkeää on luoda kannustava ja kunnioittava ilmapiiri kentän laidalle ja osoittaa arvostusta niin vastustajaa, erotuomareita kuin toimitsijoita kohtaan.
Ensiapujoukkueen tavoitteena on, että noin 50 000 juniorijoukkuelaista on saanut ensiapukoulutuksen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Forssan Alku on lauantaina 15.3. aamulla anonut ottelusiirtoa saman päivän naisten Korisliigan otteluun Vimpelin Veto–Forssan Alku. Kilpailujaos ei myöntänyt ottelusiirtoa, minkä jälkeen Forssan Alku ilmoitti luovuttavansa ottelun.
Tytötkin haluavat juosta, pelata ja kamppailla. Harhauttaa ja ohittaa. Kaatua ja tehdä comebackin – voittaa. Maailma on täynnä piileviä asenteita, jotka vaikuttavat siihen, kuka astelee pelikentälle ja kenestä kasvaa itsevarma yksilö. On aika tehdä pelikentille tilaa tytöille!
Koripalloliitto ja Korisliiga-seurat kävivät torstaina ylimääräisessä seurakokouksessa yhdessä läpi kuukausien mittaiseksi venyneen koronatukien takaisinperintää koskevan prosessin. Helmikuun alussa vahvistui, että Koripalloliitolle vuonna 2021 myönnettyjä tukia ei peritä takaisin.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus kokoontui 20. helmikuuta.
Kansainvälinen pyörätuolikoripalloliitto IWBF kertoi 15. helmikuuta, että liiton pääsihteerin Norbert Kucera on menehtynyt lyhyen sairauden jälkeen. Kucera oli lajin merkittävä vaikuttaja ja edelläkävijä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on ilmoittanut, että se ei peri takaisin vuonna 2021 Korisliiga ja Naisten Korisliiga -seuroille suunnattuja koronatukia.
Liikunta- ja urheiluyhteisö on käynnistänyt yhteisen kunta- ja aluevaalikampanjansa kohti huhtikuun 2025 vaaleja. Teemamme “Kohti kunnon aikoja” nostaa liikunnan sekä urheilun positiivia vaikutuksia kunta- ja aluepäättäjien tietoon. Samalla kannustetaan päättäjiä hyödyntämään niitä toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja elinvoiman lähteinä.
Huippu-urheilun instituutti KIHUn tutkimuskysely 15–19 -vuotiaille nuorten maajoukkueurheilijoille tarjoaa arvokasta tietoa pelaajakehitystyön tueksi joukkuepeleissä. Yhteensä 537 vastaajasta 56 oli koripalloilijoita.