21.8.2023 09:03 Kolme maata, viisi isäntäkaupunkia, 32 joukkuetta, kolme mitalistia ja yksi maailmanmestari – vuoden 2023 MM-kisat pelataan neljän vuoden takaisista Kiinan kisoista tutulla formaatilla. Maailman huippujen ja tulevaisuuden pelaajien tähdittämien kisojen lisäpanoksena on paikat kesän 2024 olympiakisoissa ja -karsinnoissa.
MM-kisat käynnistyvät tämän viikon torstaina 24. elokuuta - Susijengi aloittaa oman urakkansa perjantaina. Kuva: FIBA
Elokuun 24. käynnistyvät ja syyskuun 10. huipentuvat kisat ovat ensimmäiset MM-kisat sitten syyskesän 2019.
MM-kisat ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan harvinaista herkkua kansainvälisessä kilpailukalenterissa. Kiinan kisoja edeltäneen kerran maailmanmestaruudesta pelattiin syyskesällä 2014, jolloin Susijengi toi kymmentuhatpäisen kannattajalauman mukanaan Bilbaon MM-alkulohkoon.
Hallitsevana maailmanmestarina Aasian MM-kisoihin saapuu viime vuoden Euroopan mestari Espanja, joka kukisti vuoden 2019 MM-finaalissa yllättäjäjoukkue Argentiinan. Pronssia Kiinan kisoista haki Ranska. Tuolloinen hallitseva maailmanmestari Yhdysvallat jäi Kiinan kisoissa kuudenneksi.
Syksystä 2015 alkaen kansainvälinen koripalloliitto FIBA on säännönmukaisesti hajauttanut EM-kisojen alkulohkot useiden maiden välille. Vaikka edelliset MM-kisat pelattiinkin keskitetysti Kiinassa, tällä kertaa kisat on jaettu Filippiinien, Indonesian ja Japanin kesken.
Kisojen pääisäntänä toimii Filippiinit, joka vie pudotus- ja mitalipelit puolimiljoonaiseen Pasayn kaupunkiin aivan pääkaupunki Manilan kupeeseen Mall of Asia Arenalle.
Kisojen alkulohkoja pelataan Filippiineillä Pasayn lisäksi Suur-Manilan alueella niin ikään sijaitsevissa Bocauen ja Quezon Cityn kaupungeissa. Indonesia valitsi omaksi alkulohkokaupungikseen pääkaupunkinsa Jakartan, kun taas Japani vei kisat Okinawan saariryhmällä sijaitsevaan Okinawa Cityyn, joka sijaitsee aivan saarten pääkaupungin Nahan kupeessa.
· A-lohko (Bocaue / Quezon City): Angola, Dominikaaninen tasavalta, Filippiinit, Italia
· B-lohko (Quezon City): Etelä-Sudan, Serbia, Kiina, Puerto Rico
· C-lohko (Pasay): Yhdysvallat, Jordania, Kreikka, Uusi-Seelanti
· D-lohko (Pasay): Egypti, Meksiko, Montenegro, Liettua
· E-lohko (Okinawa City): Saksa, Susijengi, Japani, Australia
· F-lohko (Okinawa City): Slovenia, Kap Verde, Georgia, Venezuela
· G-lohko (Jakarta): Iran, Espanja, Norsunluurannikko, Brasilia
· H-lohko (Jakarta): Kanada, Latvia, Libanon, Ranska
Jokaisen alkulohkon 3. ja 4. sijoittuneet joukkueet pelaavat alemmassa loppusarjassa kaksi sijoitusottelua viereisen lohkon 3. ja 4. sijoittuneita vastaan. Nämä joukkueet sijoittuvat MM-kisoissa sijoille 17.-32.
Jokaisen alkulohkon 1. ja 2. sijoittuneet joukkueet pelaavat kaksi ylemmän loppusarjan ottelua viereisen lohkon 1. ja 2. sijoittuneita vastaan. Ylemmän jatkosarjan 3. ja 4. sijoittuvat joukkueet sijoittuvat MM-kisoissa sijoille 9.-16.
Jatkosarjoja muodostettaessa lohkopareina toimivat A/B, C/D, E/F ja G/H-lohkot.
Jokaisen ylemmän jatkosarjan kaksi parasta joukkuetta etenee 4.-10.9. Pasayssa pelattaviin loppupeleihin, jotka käynnistyvät puolivälierillä. Puolivälieristä karsiutuneet joukkueet pelaavat sijoitusottelut sijoista 5.-8.
Puolivälierien voittajat kohtaavat semifinaalissa, joiden voittajat etenevät MM-finaaliin ja joiden häviäjät kohtaavat MM-pronssiottelussa.
MM-kisojen loppusijoitukset toimivat samalla esisijoituksina vuoden 2024 olympialaisiin Pariisiin. Kisaisäntä Ranskan lisäksi MM-kisojen kaksi parasta maata Amerikan ja Euroopan mantereilta sekä yksi paras maa niin Afrikasta, Aasiasta kuin Oseaniastakin etenee olympiakisoihin. Karkeana nyrkkisääntönä vähintään seuraavaksi parhaat ylempään loppusarjaan edenneet joukkueet pelaavat myös kesän 2024 olympiakarsintaturnauksissa.
MM-kisoissa esiintyy perinteisesti olympialaisten jälkeen maailman kovatasoisimmat maajoukkueet, ja myös tänä vuonna Aasiassa tullaan näkemään tähtiloistoa.
MM-kisat toimivat usein Yhdysvalloille sen tulevaisuuden pelaajien testilaboratoriona. Golden State Warriorsin neljään NBA:n mestaruuteen valmentanut Steve Kerr tuo Aasiaan mukanaan keski-iältään varsin nuoren ryhmän, jonka mielenkiintoisimpina niminä tuikkivat Minnesotan Anthony Edwards, Indianan Tyrese Haliburton, Memphisin Jaren Jackson Jr. sekä Orlandon Paolo Banchero.
Kanada ja Australia saapuvat Aasiaan kenties kaikkien aikojen kovatasoisimmilla maajoukkueillaan. Kanadalla on miehistössään mm. Oklahoma Cityn Shai Gilgeous-Alexander ja Luguentz Dort sekä Lauri Markkasen Utahin joukkuetoveri Kelly Olynyk, kun taas Australia nokittaa veteraani Patty Millsillä ja läpimurtoaan NBA:ssa tekevillä Josh Giddeyllä, Dyson Danielsilla ja Josh Greenillä.
Eurooppalaiset joukkueet tuovat pääsääntöisesti Aasiaan mukanaan ykköstykkinsä, esimerkkeinä Slovenia (Luka Doncic), Liettua (Jonas Valanciunas), Saksa (Franz Wagner, Dennis Schröder), Ranska (Rudy Gobert, Evan Fournier), Montenegro (Nikola Vucevic), Espanja (Sergio Llull, Willy & Juancho Hernangomez) sekä Georgia (Goga Bitadze, Tornike Shengelia, Giorgi Shermadini, Sandro Mamukelashvili).
Lisämielenkiintoa turnaukseen tuovat mm. Euroopan, Amerikan ja Oseanian maiden ulkopuoliset NBA-pelaajat, kuten Filippiinien Jordan Clarkson, Dominikaanisen tasavallan Karl-Anthony Towns ja Kiinan Kyle Anderson.
Otsikoihin ennen turnauksen alkua ovat toisaalta nousseet myös lukuisten kansainvälisten eturivin pelaajien poisjäännit. Kreikan Giannis Antetokounmpo, Serbian Nikola Jokic, Japanin Rui Hachimura, Espanjan Ricky Rubio, Liettuan Domantas Sabonis, Kanadan Jamal Murray sekä Ranskan kansalaisuuden saanut Joel Embiid päättivät keskittyä tänä kesänä palautumiseen, kun taas Latvian Kristaps Porzingis jättäytyi kisakoneesta loukkaantumisen vuoksi. Myöskään vuoden 2023 NBA-draftin ykkösvarausta, ranskalaista Victor Wembanyamaa, ei nähdä edustamassa ”Les Bléusia” Aasiassa.
Uudella vuosituhannella syntyneiden koripalloilijoiden ensimmäinen polvi on antanut esimakua osaamisestaan jo mm. Tokion olympialaisissa 2021 sekä viime kesän EM-kisoissa Prahassa ja Berliinissä, mutta viimeistään tänä kesänä Aasiassa ”zoomereiden” sukupolvi pääsee toden teolla irti.
Yhdysvaltojen kahdentoista miehen kokoonpanosta neljä pelaajaa on syntynyt 2000-luvulla: Paolo Banchero, Anthony Edwards, Tyrese Haliburton sekä Walker Kessler. Australian iskunyrkistä Josh Green, Josh Giddey ja Dyson Daniels ovat niin ikään parikymppisiä ja Saksan tehopelaajana viime syyskesän EM-kisoissa kunnostautunut Franz Wagner on syntynyt 2001.
Muita mielenkiintoisia 2000-luvulla syntyneitä pelaajia ovat mm. Filippiinien 222-senttinen, 2002 syntynyt Kai Sotto, Serbian 211-senttinen ja 2000 syntynyt suurlupaus Filip Petrusev, Liettuan 2000 syntynyt pelinrakentaja Rokas Jokubaitis, Espanjan 2001 syntyneet Santi Aldama ja Jaime Pradilla sekä Kanadan 2000 syntynyt RJ Barrett.
Susijengin kokoonpanossa 2000-luvulla syntyneitä edustavat Miro Little (2004), Olivier Nkamhoua (2000) sekä Mikael Jantunen (2000). Ajan kulumisesta kertoo sekin, että toukokuussa 26 vuotta täyttänyt Lauri Markkanen on maaottelukokemuksen ja iän perusteella Susijengissä kokenutta kalustoa.
Lisämielenkiintoa alkavaan MM-turnaukseen tuo se, että selkeää ennakkosuosikkia maailmanmestariksi ei ole.
Yhdysvalloilla on paljon hampaankolossa neljän vuoden takaisen kuudennen sijan jälkeen, mutta kahdestatoista nousevasta NBA-nimestään huolimatta joukkue ei ole selkeä ennakkosuosikki. Englanninkielisestä maailmasta Australia nostatti odotuksia kahden vuoden takaisella olympiapronssillaan ja Kanadalla on riittävän tulivoimainen kokoonpano yllätykseen.
Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan muodostaman kolmikon lisäksi voimakkaimmin ehdolla kärkisijoille ovat Euroopan maat. Nuorella miehistöllä Euroopan mestaruuden vienyt Espanja, Rudy Gobertin ja Evan Fournierin johtama Ranska ja viime syyskesän vakuuttava EM-pronssijoukkue Saksa pelaavat erinomaisesti yhteen.
Aliarvioida ei sovi myöskään Luka Doncicin Sloveniaa, yllättävän nimivahvaa Georgiaa tai perinteidensä velvoittamaa Serbiaa, Italiaa, Kreikkaa ja Liettuaa. Saattaapa Lauri Markkasella ja Susijengilläkin olla sanansa sanottavana.
Viimeisen vuosikymmenen kansainväliset arvokisat ovat olleet pitkälti Yhdysvaltojen ja Espanjan välistä valssia.
Yhdysvallat on vienyt nimiinsä kaksi olympiakultaa (2016, 2021) sekä viimeistä edeltäneen maailmanmestaruuden (2014). Espanja tulee heti mitaleiden väristä ja määrästä laskien toisena tuoreella Euroopan mestaruudella (2022), hallitsevana maailmanmestarina (2019) sekä sitä edellisinä EM-pronssimitalistina (2017) ja olympiapronssimitalistina (2016).
Vakuuttavasti on esiintynyt myös Ranska, joka haki hopeamitalit kaulaansa vuoden 2022 EM-kisoissa sekä Tokion olympialaisissa 2021. Viimeisen vuosikymmenen mitaliriviä paisuttavat vuoden 2014 ja 2019 MM-pronssit.
”Kovan onnen maana” voidaan pitää Serbiaa, joka haki hopeaa vuoden 2014 MM-kisoista, vuoden 2016 olympialaisista sekä vuoden 2017 EM-kisoista.
Luka Doncicin johtama Slovenia voitti vuonna 2017 suurena yllätyksenä Euroopan mestaruuden ja eteni Tokion olympialaisissa 2021 pronssiotteluun. Australia käynnisti kansanjuhlat saalistamalla Tokiosta 2021 maan historian ensimmäisen miesten arvokisamitalin, kun taas Saksan esitys viime syyskesän EM-kisojen pronssijoukkueena oli vakuuttava.
Kunniamaininnan ansaitsee ”auringonlaskun miehistöllään” kesän 2019 MM-kisoissa hopealle yltänyt Argentiina, joka on sittemmin uudistunut ja nuorentunut juurta jaksain.
Susijengin taival kohti ensi kesän EM-kotikisoja jatkuu runsaan viikon päästä, kun joukkue kerääntyy Helsinkiin marraskuun EM-karsintaikkunan leiritykseen. Päävalmentaja Lassi Tuovin koolle kutsuma 17 pelaajan susilauma kohtaa marraskuussa ensin koti- ja sitten vieraskentällä Georgian, joka on jäänyt G-lohkon hännille kahdella tappiolla.
Ensi viikon kahteen EM-karsintakohtaamiseensa Susijengiä vastaan valmistautuva, G-lohkon hänniltä taisteluun ensi kesän EM-kisapaikasta hamuava Georgia on kutsunut marraskuun maajoukkueikkunaan koolle nimivahvan miehistön.
Edon Maxhuni, 26, teki täksi kaudeksi sopimuksen Ranskan suurseuroihin lukeutuvan SIG Strasbourgin kanssa. Strasbourg on jälleen yksi askel eteenpäin Maxhunin nousujohteisella uralla.
Olivier Nkamhouan Niners Chemnitz haki jo neljännen perättäisen voittonsa Saksan Bundesliigassa nujertamalla Oldenburgin kotikentällään 87-78. Voitollaan Chemnitz kohenteli asemiaan Bundesliigan kärkikahinoissa ja jakaa nyt voittomäärän liigakärki Bayern Münchenin ja liigakakkonen Ulmin kanssa.
Mikael Jantunen jatkaa takuuvarmaa työtään Euroliigassa. Torstai-iltana Jantunen urakoi joukkueensa toiseksi korkeimmat minuutit ja nousi loppuhetkillä esille ratkaisijana, kun Paris Basketball haki neljännen perättäisen Euroliiga-voittonsa nujertamalla Partizan Belgradin kotonaan 74-71.
Mikael Jantunen jatkoi loistavia esityksiään Euroliigassa viime viikolla johdattaen Paris Basketballin kahteen tärkeään voittoon. Edon Maxhuni on puolestaan saanut koneet hyvin käyntiin Ranskassa.
Ensimmäistä ammattilaiskauttaan Euroopassa pelaava Susijengin iso mies Olivier Nkamhoua oli jälleen elementissään, kun Chemnitz Niners jatkoi voittojen saalistamista Saksan Bundesliigassa. Chemnitzin satimeen jäi tällä kertaa Göttingen pistein 96-88.
Susijengin Edon Maxhuni jatkoi lauantai-iltana erinomaisia otteitaan Ranskan liigassa. Maxhuni keräsi 19 pistettä ja jakoi huimat yhdeksän koriin johtanutta syöttöä, kun SIG Strasbourg nujersi Bourg-en-Bressen vieraskentällä 89–96. Petteri Koposen New Zealand Breakers nousi puolestaan sarjakärkeen NBL-liigassa.
Paris Basketball kohoaa rytinällä kohti Euroopan kärkeä. Pariisilaiset nujersivat myöhään perjantai-iltana Euroliigassa Saski Baskonian kotonaan pistein 67-65 ja ovat nyt voittaneet viimeisestä viidestä Euroliigassa pelaamastaan ottelusta neljä. Mikael Jantunen oli kentän parhaimmistoa.
16-vuotiaiden naisten Euroopan mestaruus, Susijengin huima nousu voittoon olympiakarsinnoissa Puolaa vastaan sekä Tuomas Iisalon ja Mikael Jantusen EuroCupin voitto ovat ehdolla äänestyksessä.