16.3.2017 Suomen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on käsitellyt 8.3. pelatun Korisliiga-ottelun Seagulls-Kobrat tapahtumat ja päättänyt jättää lopputuloksen (86-84) voimaan.
Seagulls – Kobrat –ottelun jälkeen selvisi, että ottelun pöytäkirjassa on merkintä, joka ei ole ottelun tapahtumien mukainen. Ottelun 3. jaksolla tilanteen 54-50 jälkeen Helsinki Seagullsin Raymond Cowels III:lle merkittiin kori, jota ei kuitenkaan koskaan tehty. Asia on todennettu ottelutallenteelta. Kun ottelun varsinainen peliaika on päättynyt 73-73 on Helsinki Seagullisilla kaksi (2) ylimääräistä pistettä.
Koripallon virallisten pelisääntöjen mukaan, mikäli pöytäkirjan ja tulostaulun välillä on sellainen ristiriita, jonka syytä ei voida selvittää, pöytäkirja on ensisijainen ja tulostaulun näkymä korjataan pöytäkirjan mukaiseksi. Ottelun toimitsijat toimivat päinvastaisella tavalla, joten kyseessä on lähtökohtaisesti ollut sääntörikkomus.
Siitä huolimatta, että ottelun joukkueista kumpikaan ei tehnyt vastalausetta, päätti sääntö- ja kurinpitoyksikkö ottaa asian käsittelyyn Koripalloliiton kurinpitosääntöjen nojalla. Kurinpitosääntöjen mukaan tietoon tullut rikkomus voidaan ottaa käsiteltäväksi painavista syistä, vaikka siitä ei olisi tehty ilmoitusta tai raporttia.
Käsittelyssään sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi tapahtuneen olevan huippukoripallo-ottelussa sattuneeksi varsin poikkeuksellinen, ja että sitä voidaan tarkastella sekä koripallon virallisten pelisääntöjen, kilpailusääntöjen että kurinpitosääntöjen näkökulmasta.
Pelisääntöjen näkökulmasta kyse on pöytäkirjaa pidettäessä tapahtuneesta erehdyksestä. Jos pöytäkirjaa pidettäessä tapahtunut erehdys huomataan sen jälkeen, kun päätuomari on allekirjoittanut pöytäkirjan, erehdystä ei voi enää korjata pelisääntöjen nojalla. Näin ollen ottelun lopputulosta ei voida enää sääntöjen puitteissa muuttaa eikä Kobria todeta ottelun voittajaksi, vaikka joukkue todellisuudessa tekikin vastustajaansa enemmän pisteitä varsinaisen peliajan kuluessa.
Kilpailusääntöjen näkökulmasta asian enempi käsittely edellyttäisi sitä, että siitä olisi tehty vastalause ottelutapahtuman yhteydessä. Sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi kilpailusääntöjen nojalla voivansa omasta aloitteestaan tutkia vain kysymyksiä, jotka liittyvät pelaajan edustuskelpoisuuteen tai tuomarin esteellisyyteen, ei sen sijaan ottelun toimitsijoiden toimintaan. Vastalausetta ottelusta ei tehty.
Kurinpitosääntöjen nojalla sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi voivansa sinänsä sanktioida joukkuetta ottelun mitätöimisellä ja mahdollisen uusintaottelun määräämisellä. Yksikkö totesi kuitenkin, että joukkueeseen kohdistuvaan rangaistukseen ei lähtökohtaisesti ole perusteita siksi, ettei sääntörikkomus ole joukkueen tai kenenkään sen jäsenen tekemä. Vaikka toimitsijoiden järjestäminen otteluun on kotijoukkueen vastuulla, toimitsijat eivät edusta joukkuetta tai seuraa eikä joukkueella tai seuralla ole oikeutta tai mahdollisuutta valvoa tai ohjata toimitsijoiden toimintaa ottelun aikana.
Joukkueen rankaiseminen ottelun toimitsijoiden virheellisen menettelyn johdosta tulisi sääntö- ja kurinpitoyksikön mukaan kyseeseen silloin, jos virheellistä menettelyä olisi pidettävä tahallisena edun tavoitteluna kotijoukkueen hyväksi.
Käsittelyssään sääntö- ja kurinpitoyksiköllä oli käytössään ottelun toimitsijoiden, erotuomareiden sekä ottelussa pelanneiden seurojen edustajien lausunnot. Selvityksistä ei ilmennyt sääntö- ja kurinpitoyksikön mukaan mitään sellaista, mikä antaisi aiheen epäillä tahallisuutta. Toiminta vaikutti olleen lähinnä ajattelematonta tai huolimatonta siinä mielessä, että toimitsijat ovat antaneet painoarvoa tulostaulun näyttämälle tilanteelle, vaikka heidän olisi tullut tietää/muistaa pöytäkirjan ensisijaisuus tällaisessa tilanteessa.
Vaikka sääntö- ja kurinpitoyksikkö katsoi, ettei riittäviä perusteita ottelutuloksen mitätöimiseen ole, totesi yksikkö ottelun toimitsijoiden menetelleet ottelussa virheellisesti. Päätöksessään yksikkö katsoi, että toimitsijoiden rankaiseminen ilman tahallisuutta muutoin kuin lievästi, ei ole otteluiden järjestämisen kannalta tai muutenkaan lajin edunvalvonnan näkökulmasta tarpeen.
Näin ollen sääntö- ja kurinpitoyksikkö päätti rajoittaa ottelun kirjurin ja apukirjurin toimintatehtäviä siten, etteivät he saa toimia Seagullsin seuraavassa kotiottelussa 18.3. toimitsijoina missään tehtävässä. Tilastonpitäjille annettiin varoitus.
Susiladiesin lisäksi Viking Line näkyy seuraavien vuosien aikana muun muassa Susijengin ottelutapahtumissa, Korisliigaparketeilla sekä Koripalloliiton jäsenseurojen matkakumppanina.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikat pelikaudelle 2017-18. Korisliigaan myönnettiin 11, miesten Divisioona A:han 12, Divisioona B:hen 12 sarjalisenssiä sekä Naisten Korisliigaan sekä naisten I divisioonaan kymmenen sarjalisenssiä kumpaankin. Kaikkiaan aikuisten valtakunnallisia koripallosarjoja pelataan 27 eri kaupungissa ympäri Suomen.
Lauantaina Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt kaudelle 2017-18. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ns. home grown -säännöstön käyttöönotto, jolla pyritään tukemaan pitkäjänteistä pelaajien kehitystä.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliiton organisaatioon on tehty kaksi nimitystä. Seura- ja kilpailutoiminnan johtajaksi on nimitetty Susanna Vartiainen. Leviltä Koripalloliittoon siirtyvä Janne Pelkonen on puolestaan nimitetty Korisliigan myynnistä ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi.
Suomalainen koripallo on ollut viime vuodet valtavassa nosteessa. Suomi on noussut maailman rankinglistalla viidessä vuodessa 51 sijaa. Lisenssipelaajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 11 prosenttia. Toiminta on muuttunut kaikilla tasoilla ammattimaisemmaksi. Suomen Koripalloliiton budjetti on kuluvan kauden aikana noin 7 milj. € ja EM –kisavuonna 2017 sen arvioidaan olevan noin 11 milj. €.
Perjantaina 2.9. Ilta-Sanomien ostaja saa lehtensä välissä tuoreimman KORI-lehden, Koripalloliiton lajimarkkinointilehden. Lehdessä pureudutaan viikonloppuna käynnistyvään Korisliiga-kauteen, jonka kunniaksi lehdessä on kymmenen pelaajan haastattelukokonaisuus.
Alkavalla viikolla (2.10.) käynnistyvät Korisliiga ja Naisten Korisliiga saavat uudet tunnukset, jotka on julkaistu. Kyseinen julkistus on ensimmäinen lajin yleisilmeen laajemmasta uudistuksesta, jonka myötä myös muiden sarjojen, brändien ja Koripalloliiton tunnukset uudistuvat.
Pelaajalegendat Terhi Airas, Teijo Finneman ja Larry Pounds sekä monitoimimies Juhani Salmenkylä muodostavat Suomi-koriksen Hall of Famen vuosikerran 2015. Hall of Fame -jäsenyys on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, ja valinnoista vastaa asiantuntijaraati, jossa on mukana Koripalloliitto, Koripallosäätiö, Koripallomuseo ja Suomen Urheilumuseo.
Elisa Viihde tarjoaa ensi syksystä alkaen huippukoripalloa esittämällä kaikki Korisliigan runkosarjan ja pudotuspelien ottelut suorina lähetyksinä. Koripalloliiton ja Elisa Oyj:n solmima sopimus on mallia 3+1 vuotta.