3.12.2024 11:16 FIBA on hyväksynyt uuden pelijärjestelmän naisten EM-karsintoihin. Suomen pitkään ajama muutos lisää merkityksellisten pelien määrää, tarjoten enemmän kilpailullisia mahdollisuuksia myös muille kuin lopputurnaukseen pääseville joukkueille.
FIBAn uudistus tarkoittaa naisille enemmän kovatasoisia maaotteluita. Kuva: Ville Vuorinen
Suomi on aktiivisesti ajanut uudistusta, joka lisää naisten merkityksellisten maaotteluiden määrää.
– Tunnistimme vanhan järjestelmän puutteet jo kauan sitten. Se on vahingoittanut erityisesti keskitason eurooppalaisia maita ja siksi ollut meille erittäin tärkeä asia. Ottaen huomioon tämänhetkisen koripallokalenterin, nyt tehty uudistus on paras lopputulos, jonka tällä hetkellä voi saavuttaa. Ideaalitilanteessa olisimme halunneet vieläkin enemmän pelejä, Koripalloliiton valmennuksen johtaja Henrik Dettmann sanoo.
Kansainväliseen naisten koripallokalenteriin vaikuttavat erityisesti Pohjois-Amerikan ammattilaissarja WNBA ja yliopistosarja NCAA.
– WNBA-kauden väistely tulee olemaan tulevaisuudessa entistä vaikeampaa, kun sarja laajenee ja kausi pitenee. Suomen joukkueeseen vaikuttaa eniten NCAA, sillä meillä on siellä iso määrä pelaajia. Onneksi nykyään ymmärretään jo paremmin, että NCAA-kauden aikana voi tulla pelaamaan maaotteluita – esimerkiksi Utahin yliopistossa pelannut Mikael Jantunen oli merkittävässä roolissa, kun Susijengi varmisti paikan 2022 EM-kisoihin.
FIBA:n uusi järjestelmä jakaa naisten EM-karsinnat kahteen vaiheeseen: ensimmäiseen ja toiseen karsintakierrokseen. Ensimmäinen vaihe pelataan kahdessa ikkunassa, marraskuussa heti edellisten EM-kisojen jälkeen sekä helmikuussa, joka ajoittuu rinnakkain olympia- ja MM-karsintojen kanssa. Olympia- ja MM-karsintoihin osallistuvat joukkueet pääsevät suoraan toiselle kierrokselle, jossa 24 joukkuetta pelaa neljän joukkueen lohkoissa kahdessa ikkunassa. Lohkojen kaksi parasta etenee EM-lopputurnaukseen.
Keskeinen parannus on se, että jokainen joukkue pelaa kuusi merkityksellistä ottelua, jotka tarjoavat kilpailullista haastetta ja kehitysmahdollisuuksia erityisesti niille maille, jotka eivät vielä yllä EM-lopputurnaukseen.
– Tämä uudistus on tärkeä askel koko eurooppalaisen naiskoripallon kehittämisessä; erityisesti niille maille, jotka ovat rakentamassa kilpailukykyään tuleviin arvokisoihin. Enemmän laadukkaita kansainvälisiä pelejä tarkoittaa enemmän kokemusta ja parempia mahdollisuuksia kehittyä. Se näkyy tulevaisuudessa myös pelaajien kansainvälisessä menestyksessä, Dettmann toteaa.
Ensimmäiset uudistuksen mukaiset ottelut pelataan marraskuussa 2025, jolloin karsitaan paikasta vuoden 2027 EM-kisoihin. Emäntämaana Suomi saa automaattisen paikan lopputurnaukseen ja pelaa karsinnoissa samassa lohkossa muiden kisaemäntien kanssa.
Vuoden 2027 EM-kisat ovat historiallinen virstanpylväs suomalaiselle naiskoripallolle ja osa Suomen ainutlaatuista arvokisaputkea. Susiladies pääsee pelaamaan oman alkulohkonsa Espoossa Metro Areenan kotiyleisön tuella. EM-kisojen järjestelyoikeus Suomeen ja Liettuaan varmistui vuosi sitten, ja viime viikolla kisaemäntien joukkoon liittyivät Ruotsi ja Belgia.
WU18-tyttöjen B-divisioonan EM-kulta, WU20-naisten B-divisioonan EM-hopea ja WU16- tyttöjen EM-kisojen 10. sija nostivat tyttöjuniorit Suomi-koriksen puheenaiheiksi vuodella 2019. Vuoden muita kohokohtia olivat mm. Lauri Markkasen näytöt Chicago Bullsissa, Antti Zittingin nimitys FIBA:n hallitukseen sekä Karhu Basketin ja Peli-Karhujen tuplamestaruudet.
FIBA:n päivitetty rankinglistaus vahvistaa Suomen tyttömaajoukkueiden aseman maailman kärkikymmenikössä. Ensimmäisen kerran Suomi murtautui kymmenen parhaan joukkoon vuosi sitten.
Yhdysvaltojen naisten yliopistosarja NCAA:ssa Elina Aarnisalon edustama UCLA ja Elsa Lemmilän Ohio State jatkavat voittamattomina. UCLA pitää hallussaan valtakunnallisen rankingin ykkössijaa, Ohio State on taas arvioitu sijalle 11.
Helmi Tulonen, 26, pelaa neljättä kauttaan Italiassa, kun hän teki sopimuksen sarjanousija Alpo Basketin kanssa. Sekä Tulosen että seuran alkukausi on ollut haastava.
Suomen Koripalloliitto on hakenut vuoden 2029 miesten EM-kisojen järjestämisoikeutta. Uusi ponnistus olisi jatkoa suomikoriksen kotiarvokisaputkelle, jossa ovat ennen sitä tulossa ensi kesän miesten EM-kisat Tampereella ja vuoden 2027 naisten EM-kisat Espoossa.
Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjassa NCAA:ssa valtakunnallisen rankingin ykkösjoukkue UCLA ja Elina Aarnisalo korjasivat viikonloppuna nimiinsä kolme voittoa Havaijilla pidetyssä Rainbow Wahine Showdown -turnauksessa.
Kansainvälinen koripalloliitto täydensi torstaina vuoden 2027 naisten EM-kilpailuiden järjestäjäkatrasta. Aiemmin Suomelle ja Liettualla myönnettyjä kisoja tulevat järjestämään myös Belgia sekä Ruotsi.
Niko Kuusi, 35, sai tänä vuonna hienon mahdollisuuden, kun Saksan Bundesliigassa pelaava Angels Nördlingen palkkasi hänet uudeksi päävalmentajakseen. Samalla suomalaisvalmentaja hyppäsi kohti uutta ja osin tuntematonta.
Lotta-Maj Lahtinen, 24, vaihtoi seuraa viime viikolla, kun belgialainen Castors Braine vaihtui espanjalaiseen Ardoihin. Lahtinen on saanut hyvän startin uudessa joukkueessa.
Susiladies-takapelaaja Lotta-Maj Lahtinen on solminut sopimuksen Espanjan pääsarja Liga Femeninassa pelaavan Osés Ardoi Construcciónin kanssa. 24-vuotias Lahtinen siirtyy seuraan Belgian pääsarjasta Castors Brainesta.