Korisliigan ennakko 3/3: Seagulls ja Vilpas kirkastamaan mitalin väriä, Kataja puolustamaan mestaruutta

25.9.2017 Korisliigan kausi 2017/18 on jo oven takana. Kausi pyörähtää vihdoin käyntiin tiistaina 27.9. kun sarjanousija Espoo United isännöi Uudenkaupungin Korihaita. Viime kauden mitalikolmikosta Seagulls on vaihtanut maajoukkuepelaajia uusiin, Vilpas on rekrytoinut takakentälleen Taikurin ja Kataja lähtee puolustamaan mestaruutta vähemmän taianomaisin keinoin.

Helsinki Seagullsin kokoonpanon lähtevien pelaajien lista laittaisi useimmat liigajoukkueet metaforallisesti polvilleen. Gerald Lee Jr., Carld Lindbom sekä Korisliigan viime kauden MVP Antto Nikkarinen lähtivät kaikki eurosarjoihin jatkamaan uriaan ja laituri Jason Conley ripusti tossut naulaan kauden päätteeksi.

Päävalmentaja Mikko Larkas ei joudu kuitenkaan täysin tyhjin käsin lähtemään liigakauteen 2017/18. Susijengin leiriryhmien vakiokasvoihin lukeutuva, kesällä nilkkaansa kuntouttanut Antti Kanervo (188cm/28v) liittyy Seagullsin vahvuuteen yhdessä EM-kisoissa Susijengin vahvimpiin ja tasaisimpiin suorittajiin lukeutuneen Tuukka Kotin (205/36) kanssa.

Kotin viime kausi kului Tuomas Iisalon valmentamassa Crailsheim Merlinsin joukkueessa, jossa mies urakoi 9,6 pisteen, 5,9 levypallon ja 1,6 syötön keskiarvoilla. Kanervon kausi kului ranskalaisen Roannen riveissä. Tarkkakätinen Kanervo heilutti kolmen pisteen heitoillaan korisukkaa 35,8% tarkkuudella, nakutti 9,2 pistettä ottelua kohden ja jakeli 1,4 koriin johtanutta syöttöä ottelua kohden.

- Ranskasta tarttui käteen paljon oppia ja kokemusta siitä, miten paljon kaikenlaista yllättävää voi tapahtua koripallojoukkueen ympärillä. Paljon kertyi kokemusta ja henkistä vahvuutta, Kanervo kertaa.

- Kesällä tuli kuntoutettua pyörähtänyt nilkka ja mentyä naimisiin, sen jälkeen aloitettiin treenaaminen. On tässä vähän muuallakin tullut siis hikoiltua kuin vain saunassa.

Miten Kanervon kauteen valmistautuminen sitten on sujunut?

- Jos viime vuonna Ranskassa oli kahdeksan viikon pre-season, niin nyt on ollut kahden ja puolen viikon pre-season, että onhan siinä vähän eroa, Kanervo naurahtaa.

Kärkipelaajien osalta Seagullsin kokoonpano on todellakin kokenut muutoksia, mutta viisikon takana helsinkiläisryhmä näyttää varsin tutulta. Löytyypä viisikostakin yksi tuttu kasvo, kun viime kaudella Seagullsin paidassa pelannut yhdysvaltalainen Remy Abell (195/25) jatkaa Kisahallin äänekkään yleisön riemuksi.

Alex Vaenerberg (183/25) pitää edelleen huolen siitä, että Seagullsin puolustuspelaamisen intensiteetti ei laske tippaakaan miehen astellessa kentälle, Timo Heinonen (198/35) tuo aivan käsittämättömät 734 ottelua kokemusta joukkueen etukentälle ja Antti Niskanen (188/31) urheilee edelleen korkeammalla kuin valtaosa kilpailevista liigapelaajista.

Ainoa uusi amerikkalaispelaaja Seagullsin riveissä on pelintekijä Derek Jackson (185/25). Kotimaisten pelaajien osalta Seagullsin joukkue on valmis, mutta ulkomaalaisvahvistusten osalta paketti saattaa vielä elää.

- Mahdollisimman hyvä joukkue koitettiin kasata tietysti, kuten kaikki muutkin seurat. Kotimainen runko on kasassa, amerikkalaispelaajien osalta pitää vielä miettiä, että mitä tehdään, Larkas pyörittelee.

- On tietty tarkoitus mihin pelaajat on rekrytoitu ja ne pitää täyttää. Jos tavoitteet eivät täyty niin pitää varmaan tehdä muutoksia.

Viime vuonna Seagulls korjasi kotiin seurahistoriansa ensimmäisen SM-mitalin, kun se kaatoi pronssiottelussa Kauhajoen Karhun. Miltä helsinkiläisseuran tavoitteet tulevalle kaudelle sitten näyttävät?

- Joka vuosi on parannettu, eli sitä pitää varmaan lähteä tavoittelemaan taas, Larkas toteaa.

Ennakkosuosikin viittaa päävalmentaja ei kuitenkaan suostu joukkueensa harteille ottamaan.

- Vilpas ja Kataja ovat mun papereissa selkeitä ennakkosuosikkeja. Jompikumpi pitää pystyä voittamaan jos halutaan parantaa.

Nälkäinen Vilpas hamuaa Pantteria

Salon Vilppaan räjähdysmäinen nousu Korisliigan mestarisuosikkien joukkoon alkoi jo keväällä 2016, jolloin Mikko Tupamäen luotsaama viikinkilaiva upposi viidennessä puolivälieräottelussa Kouvoille, tulevien mestarien satumaisen loppukirin ansiosta. Jo tuolloin Vilpas oli vahva ehdokas aina Pantteriin asti.

Vuosi Kouvolan ikimuistoisesta vitospelistä lähti Joonas Iisalon valmentama VIlpas runkosarjan piikkipaikalta pudotuspeleihin. Joukkueen matka päättyi kuitenkin finaalitappioon Joensuun Katajalle, mutta organisaation pitkäjänteinen työ oli vihdoin tuottanut haluttua tulosta. Nyt Vilpas on, täysin ansaitusti, yksi selkeimmistä mestarisuosikeista kauteen lähdettäessä.

Pitkän linjan salolaiset koripallon kuluttajat muistavat ajan, jolloin ”karkkikaupassa piti käydä kymmenellä pennillä”. Nyt Vilppaan joukkueesta löytyy kaksi Susijengin paidassa EM-kisoissa pelannutta pelaajaa: Teemu Rannikko (189/37) ja Mikko Koivisto (194/30), eikä Juho Nenosen (202/30) edellisestä miesten maaottelustakaan ole kuin vuosi.

Pitkäjänteinen ja laadukas työ koko organisaation laajuudella on todella tuottanut tulosta.

Kotimaisen rungon osalta Vilpas saa edelleen nauttia myös Matias Ojalan (199/28), Aatu Kivimäen (186/20) sekä Riku Laineen (197/20) otteista. Runkoa vahvistamaan saapui Kouvojen riveissä kaksi viime kautta pelannut sentteri Miikka Luosmaa (204/23), joka rouhi menneellä kaudella keskiarvoikseen 4,4 pistettä ja 3,1 levypalloa ottelua kohden.

Suurta yleisöä kiinnostaa kuitenkin, luonnollisesti, kevään finaalien arvokkaimman pelaajan siirtyminen viikinkipaitaan. Oliko Rannikon päätös siirtyä Vilppaaseen niin helppo kuin se ulospäin ehkä vaikutti?

- Päätös Vilppaaseen siirtymisestä oli siinä mielessä helppo, että etukäteen tiesin jo viime kauden olevan viimeiseni Katajassa, Rannikko paljastaa.

- Koripallon ulkopuoliset syyt vetivät ”kotiseudulle” ja Vilppaan kanssa päästiin aika nopeasti yhteisymmärrykseen ja sopimukseen.

Miltä tulevan kauden Vilpas sitten näyttää Taikurin silmiin? Harjoitusottelut ovat ainakin sujuneet salolaisilta varsin mallikkaasti, eikä hyökkäyspelaaminen tunnu olevan Iisalon ensimmäisten huolenaiheiden joukossa.

- Olen ehtinyt olemaan vasta vähän aikaa joukkueen mukana, mutta toivottavasti ainakin teemme pisteitä kuten tähänkin asti. Potentiaalia löytyy hyökkäyspäässä paljon. Tulemme varmasti pelaamaan aika iloista hyökkäyspään koripalloa, siinä sivussa toivottavasti vähän puolustetaankin, Rannikko hymähtää.

Vilppaan ulkomaalaisvahvistukset ovat vähintäänkin mielenkiintoiset. Tobin Carberry (193/26) tuo pallonkäsittelytaitoa ja korintekovoimaa Rannikon rinnalle takakentälle, Javontae Hawkinsin (196/23) tuodessa urheilullisuutta ja niin ikään korintekovoimaa kolmospaikalle.

Canyon Barry (198/23) on fiksu, korkean ”koripallo ÄO:n” omaava pelaaja, jonka urheilulliset työkalut eivät tule livahtamaan yhdenkään Korisliigaa seuraavan tutkan ohi. Vitospaikalle Rannikko saa tutkaparikseen Luosmaan lisäksi 206-senttisen ja 101-kiloisen Aaron Jonesin (24), joka on osoittanut kykynsä tehdä tuhoa skriinipeleissä.

Paperilla Vilpas on yksi koko Korisliigan vahvimmista joukkueista kärkiosaamisensa suhteen, mutta myös yksi leveimmistä. Jokainen joukkueen 12 sopimuspelaajasta omaa kyvyn kerätä onnistumisia Iisalon pelisysteemin sisällä iltana kuin iltana.

Millä asein Vilpas sitten lähtee tulevaan kauteen? Jäikö joukkueelle nälkää sen saavutettua historiansa ensimmäisen SM-mitalin?

- Viime kaudesta jäi käteen paljon kokemusta, muistoja ja onnistumisia. Kauden jälkeen on tullut käytyä läpi viime kautta ja niitä onnistumisia, mutta myös niitä asioita jotka eivät menneet ihan niin nappiin ja niistä koitetaan oppia, Iisalo niputtaa.

- Finaaleihin asti kun pääsee, mutta ei onnistu kuitenkaan voittamaan niitä, niin kyllä siitä jää nälkää seuraavaan kauteen.

Joukkueensa iskukyvystä Iisalo on varsin mielissään.

- Meillä on enemmän vahvuuksia ja vähemmän heikkouksia kuin viime vuonna ja siitä on valmentajana aika kiva lähteä. Paljon on töitä edessä, mutta niin on kaikilla muillakin. Tavoitteenamme on tietysti nousta yksi sija ylöspäin viime kaudesta, eli tuoda Pantteri Saloon, Iisalo linjaa.

Kataja puolustamaan mestaruutta

Joensuun Katajan mestaruusjoukkue ei paperilla menettänyt määrällisesti montaa palasta. Jenkkiviisikko on vaihtunut uusiin herrasmiehiin, mutta tuota voidaan kutsua arkipäiväiseksi prosessiksi liigajoukkueen kohdalla.

Teemu Rannikon siirtyminen Vilppaaseen on kuitenkin vaikeampi aukko paikata.

- Rannikko on sellainen pelaaja, jota ei pysty suoraan korvaamaan, Katajan päävalmentaja Greg Gibson avaa.

- Teemu oli niin iso palanen meidän pelaamistamme sekä kentän ulkopuolista identiteettiä, että kukaan yksi pelaaja ei miehen panosta pysty suoraan korvaamaan. Ryhmänä yritämme kuitenkin pala palalta paikata Teemun jättämää aukkoa.

Katajan uusien pelaajien lista sen sijaan on kohtalaisen mittava. Räjähtävä takamies Emil Djeen (183/22) siirtyy ToPosta Katajaan ottamaan uuden askeleen urallaan ja Mikael Kauhanen (202/23) siirtyy Joensuuhun koripallon sekä opiskelujen perässä.

Kiinnostavin kotimainen nimi Katajan kokoonpanossa on kuitenkin Susijengin EM-kisaryhmästä kalkkiviivoilla tippunut Alex Murphy (206/24). Northeasternissa yliopistouransa päättänyt Murphy tuo Katajan joukkueeseen laiturin paikalle pituutta, ulottuvuutta, urheilullisuutta, monipuolisuutta ja ikävän matchup-ongelman likimain mille tahansa joukkueelle BC Nokiaa ja Eldar Skamoa lukuun ottamatta.

Laadukkaiden pelaajien sisäänmarssi on luonnollisesti iloinen asia joukkueelle, mutta ison pelaajamäärän sisään ajaminen tuo myös omat ongelmansa päävalmentajalle.

- On ollut kieltämättä kiireinen ja haastava kesä takana. Me hankimme kahdeksan uutta pelaajaa joukkueeseen. En ole hetkeen joutunut noin montaa uutta pelaajaa tuomaan joukkueeseen sisään, joten se oli omanlaisensa haaste, Gibson myöntää.

Kotimaisen rungon osalta Kataja on hienossa tilanteessa. Rannikon maisemanvaihdoksesta huolimatta joensuulaisryhmä saa lähteä kauteen tutun ydinrungon kanssa. Jesse Niemi (194/27), Atte Perttu (202/27) ja Tommi Huolila (198/24) tuovat joukkueeseen tarvittavaa leveyttä ja laatua penkiltä. Kolmikosta Huolila on ottanut joka kausi askeleita eteenpäin vitospaikalla, joten mielenkiintoista onkin nähdä, miten suuressa roolissa Salon Vilppaan kasvatti on jälleen keväällä.

Kotimaisen osaston kärkiniminä heiluvat myös tutut nimet. Ilari Seppälä (188/24) on Huolilan tapaan kehittynyt vuosi toisensa jälkeen ja pääsee varmasti näyttämään osaamistaan Rannikon taakseen jättämällä näyttämöllä. Etukentällä viime kauden Vuoden Puolustaja –palkinnon ansaitusti voittanut Vesa Mäkäläinen (200/31) on saanut koripallon lisäksi muutakin täytettä arkeensa, mutta on edelleen Korisliigan kärkipään etukentän rouhijoita.

- Kausi oli kiva päättää kultamitali taskussa. Innolla lähdetään puolustamaan mestaruutta. Omaa arkea tasapainottaa tällä hetkellä koriksen rinnalla opiskelu, mikä tuo omalla tavallaan vähän uuttakin virtaa kun ei tarvitse koko aikaa miettiä vain sitä koripalloa, Mäkäläinen toteaa.

Mäkäläinen hoitaa tulevalla kaudella Katajan kapteenin virkaa. Rannikon lähtö jätti isot saappaat täytettäväksi myös pukukopissa, mutta kokenut Lahden NMKY:n kasvatti tietää mitä asioita ottaa Taikurilta mukaansa tulevalle kaudelle.

- Isot saappaat on täytettäväksi kun sai kapteenin nauhan Teemun jälkeen itselleen. Vaatimustason säilyttäminen jokaisessa pelissä ja jokaisissa harjoituksissa on isoin asia, minkä Teemu joukkueeseen toi ja mitä pyrin itse pitämään yllä, Mäkäläinen linjaa.

Vahvistusten osalta Kataja on joutunut kokoamaan ehkä hieman takamiespainotteisemman ryhmän kuin viime kaudella, mutta laadusta joukkue ei ole tinkinyt. Damier Pitts (177/27) näytti Champions Leaguen avausottelussa Joventutia vastaan olevansa kovan luokan pelimies, eivätkä Wesley Saunders (196/24) ja Alex Marzette (196/24) jättäneet joensuulaisfaneja myöskään kylmäksi. Matthew Hezekiah (206/25) tuo laatua ja leveyttä Katajan etukentälle ja Daniel Bejarano (193/25) korintekovoimaa takakentälle.

- Meillä on johtava pelaaja Vesassa ja Ilari on valmis ottamaan jälleen askeleen eteenpäin urallaan. Olemme joukkueena vielä rakennusvaiheessa, mutta kuten muutkin valmentajat ovat todenneet, tilanne on sama kaikkialla, Gibson muistuttaa.

- Tärkeintä on saada pelaajat samalle sivulle niin nopeasti kuin mahdollista. Pidän kuitenkin tilanteestamme ja joukkueestamme. Tärkeintä on olla parhaimmillamme keväällä ja isona tavoitteenamme on olla mahdollisimman tasaisia läpi kauden.