17.6.2008 Suomen Koripalloliitto kiristää tulevina vuosina liigavaatimuksiaan. Kaudella 2012-13 joukkueella on Korisliigassa pelatakseen oltava 2000 katsojaa vetävä kotiareena, jonka lisäksi liitto tiukentaa talousseurantaa sekä asettaa pääsarjavalmentajille koulutusvaatimuksen.
Lähivuosien liigalisenssijärjestelmän tavoitteista päätti tiistaina kokoontunut Koripalloliiton hallitus.
- Olosuhdekysymys on avainasemassa, kun mietitään kotimaisen liigan kehittymistä seuraavalle tasolle, perustelee Koripalloliiton toiminnanjohtaja Tommi Lanki katsomokapasiteettia koskevaa kriteeriä.
Koripalloliitto kiristää entisestään myös liigaseurojen talouden seurantaa. Jo pelikauden 2008-09 aikana seurojen on raportoitava kauden puolivälissä tilanteestaan, jonka lisäksi liitto teettää kyselyn liigajoukkueiden pelaajilla ja valmentajilla talousvelvoitteiden suoriutumisesta. Aiemmin kyseiset selvitykset on tehty vain kauden päätteeksi, seuraavan pelikauden liigalisenssikäsittelyn yhteydessä.
Korisliigan päävalmentajilta vaaditaan kaudella 2010-11 kansainvälisen koripalloliiton (FIBA) määrittelemää kolmostason koulutusta, joka Suomen Koripalloliiton koulutusjärjestelmässä vastaa huippukoripallovalmentajatutkintoa.
Liitto korostaa jatkossa liigaseurojen kokonaisvaltaista kehittymistä. Olosuhteiden, valmentajakouluttautumisen ja tiukentuvan talousseurannan lisäksi liitto vaatii liigaseuroilta panostusta junioritoimintaan. Juniorijoukkueiden määrää koskeva kriteeri kasvaa yhdellä per kausi siten, että Korisliiga-seuroilla on oltava vähintään viisi juniorijoukkuetta rekisteröitynä liiton kilpailutoimintaan pelikaudella 2011-12.
Lue myös artikkeli "Korisliigan kaikille seuroille liigalisenssit".
Susiladiesin lisäksi Viking Line näkyy seuraavien vuosien aikana muun muassa Susijengin ottelutapahtumissa, Korisliigaparketeilla sekä Koripalloliiton jäsenseurojen matkakumppanina.
Suomen Koripalloliitto on myöntänyt sarjapaikat pelikaudelle 2017-18. Korisliigaan myönnettiin 11, miesten Divisioona A:han 12, Divisioona B:hen 12 sarjalisenssiä sekä Naisten Korisliigaan sekä naisten I divisioonaan kymmenen sarjalisenssiä kumpaankin. Kaikkiaan aikuisten valtakunnallisia koripallosarjoja pelataan 27 eri kaupungissa ympäri Suomen.
Lauantaina Kisakalliossa kokoontunut liittovaltuusto hyväksyi kilpailu- ja kurinpitosäännöt kaudelle 2017-18. Yksi merkittävimmistä muutoksista on ns. home grown -säännöstön käyttöönotto, jolla pyritään tukemaan pitkäjänteistä pelaajien kehitystä.
Suomen Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö on käsitellyt 8.3. pelatun Korisliiga-ottelun Seagulls-Kobrat tapahtumat ja päättänyt jättää lopputuloksen (86-84) voimaan.
Suomen Koripalloliiton liittohallitus on myöntänyt pääsarjojen sarjapaikkoja pelikaudelle 2016/17. Liittohallituksen päätöksien ja sarjalisenssiyksikön esitysten mukaisesti Korisliiga ja Naisten Korisliiga pelataan ensi kaudella kymmenen joukkueen sarjoina. Samalla vahvistettiin Korisliigojen pelitavat kaudella 2016/17.
Suomen Koripalloliiton organisaatioon on tehty kaksi nimitystä. Seura- ja kilpailutoiminnan johtajaksi on nimitetty Susanna Vartiainen. Leviltä Koripalloliittoon siirtyvä Janne Pelkonen on puolestaan nimitetty Korisliigan myynnistä ja markkinoinnista vastaavaksi johtajaksi.
Suomalainen koripallo on ollut viime vuodet valtavassa nosteessa. Suomi on noussut maailman rankinglistalla viidessä vuodessa 51 sijaa. Lisenssipelaajien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin 11 prosenttia. Toiminta on muuttunut kaikilla tasoilla ammattimaisemmaksi. Suomen Koripalloliiton budjetti on kuluvan kauden aikana noin 7 milj. € ja EM –kisavuonna 2017 sen arvioidaan olevan noin 11 milj. €.
Perjantaina 2.9. Ilta-Sanomien ostaja saa lehtensä välissä tuoreimman KORI-lehden, Koripalloliiton lajimarkkinointilehden. Lehdessä pureudutaan viikonloppuna käynnistyvään Korisliiga-kauteen, jonka kunniaksi lehdessä on kymmenen pelaajan haastattelukokonaisuus.
Alkavalla viikolla (2.10.) käynnistyvät Korisliiga ja Naisten Korisliiga saavat uudet tunnukset, jotka on julkaistu. Kyseinen julkistus on ensimmäinen lajin yleisilmeen laajemmasta uudistuksesta, jonka myötä myös muiden sarjojen, brändien ja Koripalloliiton tunnukset uudistuvat.
Pelaajalegendat Terhi Airas, Teijo Finneman ja Larry Pounds sekä monitoimimies Juhani Salmenkylä muodostavat Suomi-koriksen Hall of Famen vuosikerran 2015. Hall of Fame -jäsenyys on kunnianosoitus ansiokkaasti suomalaiseen koripalloon vaikuttaneille henkilöille, ja valinnoista vastaa asiantuntijaraati, jossa on mukana Koripalloliitto, Koripallosäätiö, Koripallomuseo ja Suomen Urheilumuseo.