Naisten SM-sarjan kärkiryhmään tungosta

29.9.2009 Perjantaina ja lauantaina käynnistyvässä naisten SM-sarjassa on tutut ennakkosuosikit, mutta myös laaja joukko haastajia. Naisten SM-sarjajoukkueet esittäytyivät medialle maanantaina Helsingissä Koripalloliiton perinteisessä sarjakauden avausinfossa. Seuraavassa tilaisuuden antia joukkue joukkueelta.

Catz pyrkii katkaisemaan hopeaketjun

Lappeenrannan Catz joutui viime keväänä lähtemään naisten SM-sarjan loppuottelusarjasta jo kolmannen perättäisen kerran hopeamitalit kaulassaan. Pettymyksistä huolimatta Catz ei lähde katkaisemaan hopeaketjuaan radikaaleilla pelaajauudistuksilla. Sen sijaan Lappeenrannassa luotetaan siihen, että nimivahva kokoonpano pystyy pitkän kauden kuluessa hiljentämään menneisyyden aaveet.

- Jos kolmen hopean jälkeen tavoittelee jotain muuta kuin mestaruutta, jokin on vialla. Matka mestaruuteen on pitkä, mutta meidän tapauksessamme matka on yhtä tärkeä kuin määränpää ja lopullinen palkinto seuraa vasta hyvin tehdyn työn ansiosta, pohtii tuore Catz-valmentaja Miikka Sopanen.

Aivan viime kauden lopussa joukkueeseen liittynyt maajoukkuetakamies Reetta Piipari on saanut harjoitella kesän terveenä. Piipari luottaa siihen, että Catzin lähes kymmenhenkinen luottovitja kykenee uudella kaudella säilyttämään tasonsa aivan finaalien huipennukseen asti.

- Pelaajat ovat toisilleen suurimmaksi osaksi ennestään tuttuja ja kaikki ovat olleet läpi kesän terveinä. Omalla kohdalla on ihan eri asia päästä ihan kauden alusta asti mukaan kuin tulla kuvioon juuri ennen pleijareita.

Sopasen mukaan kauteen valmistautuminen on sujunut rohkaisevissa merkeissä. Harjoitusotteluissa Catz on tehnyt tehokasta jälkeä, joten lappeenrantalaisfaneilla on hyvä syy saapua Lappeenrannan Urheilutalolle aivan kauden alusta alkaen.

- Joukkuekonsepti on alkanut hiljalleen osoittamaan toimivuuttaan. Kilpailuja odotetaan alkavasti hyvällä mielellä ja vesi kielellä.

Mestari-Espoo lähtee kauteen nuorentuneena

Espoo Team teki selvää jälkeä pelikaudella 2008-09 voittamalla sekä Suomen cupin kultaa että Suomen mestaruuden. Mestarijoukkueen runkopelaajista joukkuetta kannattelevat alkavalla kaudella enää Ashley Haynes ja Susanna Rinta. Muihin maisemiin ovat siirtyneet mm. Whitney Allen, Megan Griffith, Siiri Nuutinen sekä Henna Salomaa.

- Mielenkiintoinen haaste edessä. Viime vuonna voitettiin kaikki voitettavissa oleva, mutta nyt pakka on mennyt uusiksi, toteaa Espoo Teamin päävalmentajaksi keväällä Ilpo Rantasen tilalle värvätty Mikko Larkas.

Muutoksista huolimatta Espoossa on edelleen tarpeeksi iskukykyä nousta aivan kotimaan kärkeen. Italiasta palannut maajoukkuesentteri Niina Laaksonen, lähes koko viime kauden polvivamman johdosta sivussa ollut 19-vuotias pelinrakentaja Kia Ignatius sekä monipuolinen laitahyökkääjä Sandra Välikoski kuuluvat Espoo Teamin uusiin runkopelaajiin.

- Kieltämättä runko on aika paljon nuorentunut. Välillä huomaa, että kun joukossa on paljon nuorempia pelaajia kuin viime kaudella, kaikkien peliajatukset eivät ihan alusta asti kohtaa, mutta kyllä tässä joukkueessa on tarpeeksi taitoa puolustaa mestaruutta, Larkas jatkaa.

Alkavalla kaudella Espoo Team luottaa myös entistä enemmän juniori-ikäisiin pelaajiin. Nuorten maajoukkuepelaajista ”Tiimin” kokoonpanossa haistelevat ilmaa 1991 syntyneet Saara Väre, Moona Owusu, Anni Mäkitalo sekä Ann-Marie Kalergis sekä 1993 syntyneet Janniina Koivunen, Annika Holopainen ja Evita Iiskola.

- Meininki on ehkä vähän viime vuotta rennompi, johtuuko sitten nuorista pelaajista. Valmentaja on kuitenkin pitänyt huolta siitä, ettei oteta liian rennosti. Mielenkiintoinen kausi edessä, kaikki haluavat tietenkin voittaa mestarin, kertoo Espoo Teamin nuoriso-osastoa edustava Saara Väre.

Forssan Alku tähtää uuteen nousuun

Puolen vuosikymmenen ajan naisten SM-sarjan pohjamudissa rypenyt Forssan Alku osoitti jo viime kaudella merkkejä uudesta tulemisestaan. Kevään pudotuspeleihin selviytyminen oli hyvä startti, mutta alkavalla kaudella Forssassa tähdätään mitaleille.

- Tekemisen meininki on muuttunut muutamaan aikaisempaan vuoteen verrattuna. Mielestäni olemme jo tässä vaiheessa kautta menneet aika paljon eteenpäin siitä, missä olimme viime keväänä, kertoo Alun kotimaisiin runkopelaajiin lukeutuva Minna Johto.

Johdon lisäksi Alun kotimaiseen ykköskaartiin kuuluvat jo viime kaudelta tutut Asta Leinonen, Minna Johto, Aliisa Kivistö sekä keväällä naisten SM-sarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Juta Jahilo. Uutena pelaajana joukkueeseen ovat liittyneet amerikkalaiset Erneisha Bailey ja Brittanie Taylor-James, sekä Äänekosken Huimasta saapunut Saara Lind.

Myös valmennuspuolella on tapahtunut muutoksia, kun pitkään joukkuetta luotsannut Jari Marjamäki astui syrjään tehdäkseen tilaa Viron Tartu Rockia valmentaneelle Tönu Lustille.

- Sekä hyökkäys- että puolustusjärjestelmämme ovat muuttuneet täysin. Treenaamme myös ihan eri tavalla kuin aiemmin, Johto jatkaa.

Uusi valmentaja Tönu Lust kertoo suomalaisen koripallon olevan hänelle vielä toistaiseksi vierasta. Aiemmin solmitut ystävyyssuhteet ovat kuitenkin helpottaneet Suomeen sopeutumista.

- Minulla on ennestään paljon tuttuja Suomesta. Vaikka en osaa sanoa paljon mitään suomalaisesta naiskoripallosta, tämä on ollut jo tähän asti minulle erittäin hyvä kokemus.

HoNsU sopeutuu uudistuksiin

Keväällä täpärästi pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt HoNsU on uudistunut uuteen kauteen lähdettäessä radikaalisti. Amerikkalaispelaaja Amanda DeCoudin lisäksi Jyväskylästä ovat muille parketeille siirtyneet Alli Arppe, Tiia Hietanen, Katleena Kärkkäinen, Johanna Lemmetty ja Juuli Piiroinen.

- Lähteneiden osasto on suuri. Muutokset tuovat meille tietynlaisia haasteita ja joudumme lähtemään joihinkin otteluihin melkoisesta Daavid-Goljat-asetelmasta, HoNsUn apuvalmentaja Ari Aumo arvioi.

Menetyksistä huolimatta HoNsUn uudet pelaajat ovat täyttäneet paikkansa erinomaisesti. Peli-Karhujen pronssijoukkueessa isoja minuutteja tahkonnut Dionne Pounds sekä pelinrakentaja Danyelle Snelgro tulevat olemaan tärkeässä roolissa HoNsUn tähdätessä pudotuspeleihin.

- Etenkin kevään välieräjoukkueet näyttävät erittäin vahvoilta tässä vaiheessa, mutta parhaamme aiomme tehdä, takaa Aumo.

Syyskuussa maahan saapunut Snelgro kertoo toistaiseksi viihtyneensä Jyväskylässä. Hänen mukaansa ero USA:n yliopistosarjan kontrolloidun hyökkäyspelin ja SM-sarjan vapaamman pelitavan välillä on suuri.

- Rakastan täkäläistä run and gun –pelitapaa. Koska olen nopea pelaaja, hyökkäyspainotteinen koripallo sopii minulle erinomaisesti. Säännöissä on vielä hieman totuttelemista, mutta muuten olen nauttinut olostani Suomessa, hymyilee Snelgro.

Sarjanousija Kerava ei kunnioita ketään

Ensimmäiseen naisten SM-sarjakauteensa valmistautuva Keravan Energia Team aloittaa pääsarjatasolla tutulla sarjanousijan reseptillä: nuoruuden innolla ja kotisalin taikaan luottaen. Ryhmän nuorekkuutta tasapainottaa kentän laidalla 40. vuotensa valmentajana aloittava Arto Savander.

- Meillä on niin nuori joukkue, ettemme osaa kunnioittaa ketään. Ei yhteenkään matsiin kannata lähteä pelaamaan hyvästä tappiosta. Kaikki pelit lähtevät 0-0-tilanteesta ja jokaista matsia lähdetään voittamaan, Savander vannoo.

Kaisa Höökiä ja Jenni Laaksosta lukuun ottamatta Kerava on saanut ruotuun kaikki viime kauden runkopelaajaansa. Amerikkalaissentteri Daphne Mitchellin lisäksi Kerava on vahvistunut tukulla Helsingin NMKY:sta ja Pussihukista siirtyneitä nuoria ja vähän kokeneempia pelaajia. Heidi Kilposen, 26, ja Silja Paavolan, 26, kokemusta tasapainottavat esimerkiksi Anette Juvonen, 16, sekä Laura Saarinen, 17.

- Mielestäni joukkueella on hyvä koostumus. Uskon, että Arto (Savander) pystyy kasaamaan meistä sellaisen kokonaisuuden, mistä saadaan paras mahdollinen tulos irti, pohtii 167-senttinen Kilponen.

Viime vuonna ensimmäistä kauttaan naisten SM-sarjassa pelannut Team S-Hämeenmaa eteni aina pronssiotteluun asti. Savander uskoo, että myös Keravalla muhii parhaassa tapauksessa yllätys.

- Niin kuin nimikin kertoo, tällä ryhmällä riittää energiaa. Kuten Heidi (Kilponen) tuossa sanoi, jää valmentajan tehtäväksi löytää ne työkalut, joilla ottelut voitetaan. Tämä on aina yhtä palkitsevaa.

Lama ei vaikuta Peli-Karhujen iskukykyyn

Viime vuosien kestomenestyjä, kotkalainen Peli-Karhut, avaa kautensa uudistuneella permanentilla. Laura Lehtorannan, Maiju Pekkarisen ja Dionne Poundsin poissaoloa ei jääty suremaan pitkäksi aikaa. Vahvat amerikkalaispelaajat Lisa Lee, Yolanda Jones ja Porchia Green, kotimaiset luottopelaajat Alli Arppe ja Henna Launiainen sekä lupaava Lotta Richter takaavat, että Peli-Karhuilla on koossa edelleen mitalikelpoinen joukkue.

- Asiat eivät ole kummemmin muuttuneet yhdessä vuodessa. Sen sijaan taustaryhmämme on kasvanut ja seuran tilanne on parempi kuin koskaan. Lama ei näy meillä, myhäilee välivuoden jälkeen paluun Peli-Karhujen peräsimeen tehnyt Seppo Kurki.

Peli-Karhujen paidassa nähdään myös mielenkiintoinen paluumuuttaja, kun muutama vuosi sitten parketeilta vetäytynyt 186-senttinen, 39-vuotias Auli Nyman on palannut SM-sarjaparketeille. Kurki suitsuttaa konkarin merkitystä joukkueelleen.

- Auli tuo meille hirveästi lisää kokoa ja kokemusta. Hän olisi jokaiselle joukkueelle yhä avausviisikon pelaaja.

Myös 27-vuotias Arppe kehuu Nymanin vaikutusta nuorentuneeseen joukkueeseen.

- On ollut miellyttävää, että treeneissä on lisäkseni toinenkin vähän vanhempi pelaaja. Hauska nähdä, mitä kaikkea saamme itsestämme irti kauden aikana.

Orimattila havittelee mitalikantaan

Yllätyksellisesti pronssiotteluun asti selvinnyt Team S-Hämeenmaa Orimattilasta on saanut pidettyä viime kauden pelaajapalettinsa suurimmaksi osaksi kasassa. Merkittävin muutos joukkueessa on kokeneen Mari Puustisen siirtyminen pelikentältä kentän laidalle.

- Mielestäni tilanne joukkueen osalta näyttää hyvältä. Kauteen on helppo lähteä, koska olen pelannut porukassa aiemmin ja tiedän, mitä pelaajamme osaavat ja mitkä ovat heidän heikkoutensa ja vahvuutensa, Puustinen arvioi.

Puustisen ripustettua pelitossunsa naulaan ovat tutut amerikkalaiset Kieraah Marlow ja Shanika Freeman joukkueen ylivoimaisesti kokeneimmat pelaajat. Orimattilassa ei kuitenkaan kärsitä iskukyvyn puutteesta. Vuoden tulokkaan palkinnosta tiukkaa taistelua käyneet Aino Tuomi ja Hanna Vapamaa saavat tottua yhä isompiin minuutteihin, jonka lisäksi Puustinen on kaavaillut isoa roolia polvileikkauksesta toipuneille Tiina Aaltoselle, 23, ja Vilja Kesäselle, 19.

- Odottavaisin mielin lähdemme liikenteeseen. Mielestäni tilanne näyttää hyvältä joukkueen osalta. Meillä on hyvä suomalainen jaosto ja tutut, turvalliset jenkit, Puustinen tutkailee.

- Tarkoitus on pistää viime kaudesta paremmaksi ja hakea mitali, suunnittelee puolestaan tulokaskauteensa valmistautuva, 36 nuorten maaottelua uurastanut Kesänen.

Perinteikäs Huima kasvaa yhteen hiljalleen

Naisten SM-sarjan kärkijoukkueisiin jo vuosikausia kuuluneelle Äänekosken Huimalle pelikausi 2008-09 oli hiljainen. Jo puolivälierissä pudotuspeleistä tipahtanut Huima hakee nyt uutta nousua varsin uudistuneella joukkueella. Jotain tuttua nuorekkaassa ryhmässä kuitenkin on, sillä monivuotinen runkopelaaja Kenya Robinson sekä valmentajakonkari Mervi Nurmi jatkavat Huiman keulakuvina.

- Kaikkien muiden naisten SM-sarjajoukkueiden valmentajat ovat vaihtuneet, mutta minä olen pysynyt Huimassa aina, Nurmi naurahtaa.

Rakennemuutos ei ole tapahtunut Äänekoskella aivan kivuttomasti. Uusi kotimainen runkopelaaja Maiju Pekkarinen sekä amerikkalaiset Keiva Small ja Audrey Muse ovat kotiutuneet joukkueeseen hyvin, mutta nuorentuneen ryhmän yhteenhitsautuminen vie aikansa.

- Kenyaa lukuun ottamatta meillä on tosi nuori joukkue kasassa. Harjoituspelit ovat menneet vähän sähellykseksi – vauhtia on, mutta pää ei ole mukana. Toivottavasti tämä tästä tasaantuu, kun sarja alkaa.

Asiantuntevan äänekoskelaisyleisön katseet suuntautuvat kauden alussa totutusti joukkueen amerikkalaiskolmikkoon. Jos Huima mielii pudotuspelipaikkaa, Smallin ja Musen on otettava alusta asti paikkansa Robinsonin rinnalla joukkueen äitihahmoina. Ainakin ensimmäistä ammattilaiskauttaan aloittava Small on kauteen lähtiessä rauhallinen.

- Tämä on upea joukkue täynnä nuoria, lupaavia pelaajia. Uskon, että olemme jo alkaneet kasvaa yhteen ja toivottavasti päädymme runkosarjan lopussa hyviin asemiin.