6.4.2001 Helsinkiläisjoukkue Pantterit varmisti perjantaina toisen peräkkäisen naisten Suomen mestaruutensa. Pantterit väänsi tasaisessa ottelussa Tapiolan Honkaa vastaan toisen puoliajan rynnistyksensä ansiosta 72-55-voiton ja pääsi juhlimaan SM-kultaa otteluvoitoin 3-1.
Pantterit aloitti ratkaisevan irtiottonsa onnekkaasti. Kun peli oli vanhentunut 28 minuuttia, heitti Suvi Valtonen korilevyn kautta kolmosen sisään ja nosti Pantterit 41-38-johtoon. Enää tämän jälkeen Pantterit ei vieraitaan johtoon tai edes tasalukemiin päästänyt.
Seuran historian ensimmäistä mestaruuttaan hakenut Honka nousi vielä päätösneljänneksellä kahden pisteen päähän (49-47), mutta Panttereiden kylmähermoisuus ja puolustuksen kovuus olivat espoolaisille liikaa. Ratkaisevat iskut Hongan toiveille antoivat Lea Hakala sekä neljännen finaalin yllätyspelaajaksi noussut Valtonen. Ensin Hakala nosti tilanteeksi 58-51 onnistuneella kolmosellaan ja hetken kuluttua Valtonen, niinikään kolmen pisteen viivan takaa, lukemiin 61-53. Loppuhetkillä Panttereiden käpälät eivät tärisseet, ja joukkue upottikin viimeisen kahden ja puolen minuutin aikana vapaaheittonsa takuuvarmasti 11/12.
- Tämä oli finaaleista ehdottamasti kiihkein peli. Ratkaisuhetkillä Pantterit teki huikeita koreja, kehui Hongan valmentaja Ilpo Rantanen voittajajoukkuetta.
- Totuus on kuitenkin se, että puolustamalla Pantterit ottelun voitti. Meillä oli jo ensimmäisellä puoliajalla 16 pallonmenetystä ja koko ottelussa 28. Saimme lisäksi aikaiseksi vain 41 pelitilanneheittoa, joka on todella vähän, summasi Rantanen.
Aivan kokonaan Hongan pallonmenetyksiä ei kuitenkaan voi Panttereiden hyvyyden piikkiin laittaa. Neljännen finaalin panokset nimittäin näkyivät molempien joukkueiden otteissa. Pallonmenetyksien lisäksi molemmat joukkueet hukkasivat tukun tekopaikkoja helpoistakin paikoista. Panttereiden käsissä pallo tosin poltti vähemmän.
- Kokemukseni perusteella osasin arvata sen, että kipsi iskee. Mitalit ja pokaalit oltiin tuotu paikalle ja se lisää heti jännitystä. Toisella puoliajalla onneksi pelimme vapautui, kertoi Lea Hakala ottelun jälkeen hymy kasvoillaan ja 14:s SM-kultamitali kaulassaan.
Hakala, 41, nousi 14:llä kullallaan Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmäksi koripalloilijaksi. Hän jakoi ennen perjantaita kunnian Esko Karhusen kanssa, joka voitti omat 13 kultaista mitaliaan vuosina 1944-59. Hakalla saavutettu mestaruus oli paitsi 14:s myös yhdeksäs peräkkäinen.
Neljännessä finaalissa Hakala heitti kaikkiaan 12 pistettä, joiden joukossa kolme kolmosta. Hän otti lisäksi juhlaottelussaan neljä levypalloa.
Honka pystyi pitämään neljännen loppuottelun äärimmäisen tiukkana kolmen neljänneksen ajan. Ensimmäisen puolen tunnin aikana kamppailu oli tasatilanteessa peräti 11 kertaa ja johto vaihtui kahdeksasti. Ottelun loppulukemat eivät teekään oikeutta honkalaisille, jotka yrittivät loppuun asti, joka toi mukanaan virheitä ja Panttereiden vapaaheittoja, joiden avulla lopullinen 17 pisteen ero syntyi.
- Honka oli neljättä kertaa viiden vuoden sisällä finaaleissa, joka kertoo jotakin (seuran tekemästä työstä). Ennen kautta Honkaa ei yleisesti veikkailtu sarjan kärkitaisteluihin, joten hopea on meille voitettu mitali, Rantanen lateli kauden päätöspuheessaan.
Hongasta onnistujien joukko oli tällä kertaa suppea hyökkäyspelillisesti. Puolustuspäässä joukkue teki loppulukemista huolimatta hienoa työtä. Hyökkäyspäässä kenttää espoolaisten peli kuitenkin tökki, josta kielii myös 39,0 prosentin osumatarkkuus (16/21) pelitilanneheitoissa.
Panttereiden mestarijoukkueesta esillenostettavia pelaajia oli enemmän. Kenya Robinson onnistui kaikissa finaaliotteluissa mainiosti, eikä perjantai ollut poikkeus. Robinson paimensi Hongan Evi Mustakarin pimentoon, teki kentän korkeimman pistemäärän 20, repi seitsemän levypalloa ja tiukoilla hetkillä toi jopa palloa ylös ja rauhoitti peliä. Robinson panosta ei voi kuvailla kuin kolmella kirjaimella - MVP.
Perjantaisen finaalin muita ratkaisuhahmoja olivat jo mainittu Hakala, 16 pistettä heittänyt Susanna Rinta, pelintekijä Mari Puustinen, ratkaisukoreja viskonut Valtonen sekä vasta 16-vuotias Juta Jahilo, joka pelasi pirteästi niin hyökkäyksessä kuin puolustuksessakin.